Euroopan sosiaalifoorumi 2008

Vuoden 2008 Euroopan sosiaalifoorumi Malmössä päättyi sunnuntaina. Viiden sosiaalifoorumipäivän aikana tarjolla oli satoja seminaareja, työpajoja ja muita mielenkiintoisia tapahtumia. Ilmeisesti Suomessa sosiaalifoorumin tapahtumista uutiskynnyksen ylitti ainoastaan perjantai-illan kadunvaltaustapahtuma ja sen tiimoilla sattuneet pienimuotoiset hulinoinnit. Vaikka median kautta saatava kuva sosiaalifoorumin sisällöistä ja käytännöistä näyttäytyy negatiivisena, on sosiaalifoorumiprosessin merkitys globaalin kansalaisyhteiskunnan järjellisenä, rauhanomaisena ja positiivisena keskustelu- ja toimintatilana erittäin suuri. Tämän Euroopan sosiaalifoorumi Ruotsissa jälleen osoitti.

GSD:n näkökulmasta mielenkiintoisimmat seminaarit käsittelivät parhaillaan käynnissä olevaa finanssikriisiä sekä yleistä kapitalismin analyysia. Muun muassa Attacin järjestämät tilaisuudet tarjoilivat monipuolista analyysia rahoitusmarkkinoiden tilanteesta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Teoreettisemmin kapitalismia analysoitiin esimerkiksi Rosa Luxemburg Stiftungin järjestämässä tilaisuudessa ”Varieties of European Capitalism”, jossa puhujien joukossa oli myös uusliberalismin ja sosialidemokratian kriisin välistä yhteyttä tutkinut professori J. Magnus Ryner.

GSD oli mukana järjestämässä seminaaria, joka pidettiin torstaina Rosengårdin kaupunginosan urheiluhallissa. GSD:n lisäksi tapahtumaan olivat järjestäneet alustajia ruotsalainen Sosialistisk debatt sekä ranskalainen UTOPIA. Ensimmäinen on Ruotsin vasemmistopuoluetta lähellä olevan CMS:n toimittama aikakauslehti ja jälkimmäinen Ranskan sosialistipuolueen sekä Ranskan vihreiden piirissä toimiva ajatushautomoverkosto.

Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella kriittisesti ja analyyttisesti uusliberalismia taloudellisena järjestyksenä ja pohtia sekä esittää vaihtoehtoja uusliberalismille. Tilaisuus koostui neljästä alustuksesta. Avauspuheenvuoron piti ruotsalainen vasemmistopuolueen kansanedustaja Ulla Andersson, joka käsitteli ansiokkaasti uusliberalismin ja kansallisen talouspolitiikan välistä yhteyttä. Keskeisiä Anderssonin esittämiä havaintoja olivat täystyöllisyyspolitiikasta luopuminen, valtion taloudellisen ja talouspoliittisen vallan jatkuva kaventuminen, Ruotsin keskuspankin epädemokraattinen asema sekä hyvinvointivaltion ylläpidon ja kehittämisen kannalta välttämättömien menojen leikkaaminen.

Anderssonin alustuksen jälkeen olivat vuorossa GSD:n puheenvuorot, joista vastasivat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas. Laurin alustuksessa tarkasteltiin uusliberalismia historiallisena ilmiönä ja määriteltiin uusliberalismi finansoitumiseen sekä deterritorialisaatioon perustuvaksi luokkaprojektiksi. Jussin alustuksessa jatkettiin taloudellisen luokkakamppailun määrittelyä ja pohdittiin vaihtoehtoja globaalin taloudellisen järjestelmän uudelleenjärjestämiseksi.

Viimeisen valmistellun puheenvuoron seminaarissa käytti ranskalaisen UTOPIA-verkoston aktiivi Jean-Paul Chidac. Hän esitteli verkostonsa toimintaperiaatteita sekä keskeisiä sisällöllisiä kysymyksiä. Näitä olivat muun muassa taloudellisen kasvun uudelleenmäärittely, työn arvoon liittyvä analyysi sekä talouden ja ympäristön välisen suhteen analyyttinen tarkastelu.

Alustukset kirvoittivat satapäisessä yleisössä lukuisia kommentteja ja kysymyksiä. Kommentit vaihtelivat modernisaation kritiikistä globaalin ja lokaalin kamppailun rajapintojen tarkasteluun. Yleisö vaikutti kiinnostuneelta erityisesti GSD:n agendaan ja keskustelua riitti vielä seminaarin varsinaisen osuuden päättymisenkin jälkeen. Kokonaisuudessaan seminaari oli onnistunut tapahtuma, vaikka tekniset ongelmat sekä esitystekniikan että tulkkauksen kanssa vaikeuttivatkin käytännön toimintaa.

GSD:n toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti sosiaalifoorumiprosessiin sen kaikilla tasoilla. Seminaareja on järjestetty viime vuosien aikana sekä maailman, Euroopan että Suomen sosiaalifoorumeissa. Sosiaalifoorumiprosessi on osoittautunut erinomaiseksi osallistumiskanavaksi erilaisiin globaalin kansalaisyhteiskunnan prosesseihin. Samalla se on mahdollistanut verkostoitumisen erityyppisten toimijoiden kanssa ympäri maailmaa.

GSD:n poliittisen toiminnan kannalta sosiaalifoorumiprosessi tulee tulevaisuudessakin olemaan keskeisessä roolissa. Sosialidemokraattisen politiikan siirtäminen globaalille tasolle ei ole onnistunut riittävän hyvin internationalismin perinteen sisällä. Esimerkiksi Sosialistiseen internationaaliin verrattuna sosiaalifoorumitodellisuus on huomattavasti dynaamisempi ja moniulotteisempi, minkä vuoksi se soveltuu erittäin hyvin globaalien poliittisten prosessien edistämiseen.

Seuraava suuri sosiaalifoorumitapahtuma järjestetään ensi vuoden tammikuussa Brasilian Belemissä. Amazonin sademetsien keskellä vaihtoehtoisen maailman rakentaminen tulee jatkumaan voimakkaana. Myös GSD tulee olemaan aktiivisesti mukana tässä rakennustyössä.

Advertisement

GSD Suomen sosiaalifoorumissa

Globaalisosialidemokraatit järjesti sunnuntaina 18.5. tapahtuman Suomen sosiaalifoorumissa Tampereella yhdessä SONK:n Internationalismi -työryhmän kanssa. Tilaisuus oli jatkoa seminaarisarjalle ”Gramsci, kapitalismi ja vastahegemonian mahdollisuudet”. Tämänkertaisessa sessiossa pohdittiin yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnallisia mahdollisuuksia globaalin kapitalismin aikakaudella otsikolla ”Gramsci, yhteiskunnalliset liikkeet ja muutos”. Alustamassa ja keskustelemassa kanssamme olivat Teivo Teivainen ja Juha Koivisto, jotka kumpikin työskentelevät Helsingin yliopiston palveluksessa.

Alun perin round table -keskusteluna järjestettäväksi kaavailtu tapahtuma ajautui heti alussa positiivisen ongelman eteen. Paikalle saapui nimittäin niin suuri joukko osallistujia, ettei tilaisuudelle aluksi osoitettu tila vetänyt kaikkia halukkaita sisään. Sessio keskeytyikin hetkeksi koko porukan siirtyessä suurempaan auditoriotilaan.

Keskustelu tapahtumassa aaltoili monipuolisesti ja näkökulmia haettiin sekä Gramscin ajattelun ytimestä että yleisemmästä ekonomismin kritiikistä, jota Teivo Teivainen suositteli yhdistäväksi rajapinnaksi tämän päivän vastahegemonisille yhteiskunnallisille liikkeille. Juha Koivisto pohti kommentissaan muun muassa maailman valtahegemonian tilassa tapahtuneita muutoksia ja vastavoimien jatkuvaa voimistumista.

Osastomme puheenvuoroista vastasivat Anssi Häkkinen ja Lauri Holappa, jotka pohtivat puheenvuoroissaan poliittisten liikkeiden tilaa ja mahdollisuuksia globaalin kapitalismin puristuksissa erityisesti ideologisista lähtökohdista käsin. Yleisökeskustelun myötä esiin nousi käsitys teoreettisen ja analyyttisen työn tärkeydestä poliittisille liikkeille. Pohdittavaksi nousi myös kysymys siitä, millä tavoin yhteiskunnalliset massaliikkeet onnistuvat tavoitteissaan kohota merkittäväksi yhteiskunnalliseksi voimaksi. Tähän kysymykseen yksinkertaisen vastauksen löytäminen ei kuitenkaan ollut seminaarin puitteissa mahdollista.

Tilaisuus osoitti, että teoreettis-filosofiselle yhteiskunnalliselle analyysille näyttää löytyvän yhä suurempaa kysyntää, niin myös Gramscin ajattelulle. Tässä mielessä analyyttinen jatkokeskustelu näiden näkökulmien kautta näyttää olevan yhtä kiinnostavaa kuin Paavo Lipposen kirjan pohjalta käytävä keskustelu Ilkka Kanervan ( SK 22/08 ) mielestä. Seuraavassa seminaarisarjan tapahtumassa GSD tulee kohdistamaan huomion gramscilaisen teorian nykysuuntauksiin, jotka elävät voimakkaana muun muassa maailmanpolitiikan tutkimusperinteessä.