Archive for lokakuu 2009

GSD:n suunnasta

lokakuu 30, 2009

gsdEilen keskustelimme GSD:n johtokunnan kokouksessa GSD:n tulevasta toiminnasta ja roolista SDP:ssä. Esitin idean, jossa GSD voisi blogikirjoittelun lisäksi tuottaa tieteellisempää materiaalia yhteiskunnan nykytilasta. Tarkoitan tieteellisyydellä tässä kohtaa syy – seuraus suhteiden löytämistä, teorian muodostamiskykyä, kausaalisuutta. Oman näkemykseni mukaan nykyisin tavalliset kansalaiset ovat menettäneet kyvyn tulkita esimerkiksi maan hallituksen toimintaa ja arvioida sen vaikutusta omaan elämään.

Ikävä kyllä nykyisin törmää sangen usein eri yhteiskunnallisissa päätöksentekoelimissä valmisteltuihin asioihin, joita perustellaan julkisuudessa esimerkiksi niinkin nerokkaasti kuin ”Ilman tätä ei selvitä”, tai ”ellemme tee näin Suomi ei selviä” tai vastaavaa. Todelliset syyt ja vaikuttimet eri päätöksille jäävät usein varjoon, koska niiden esittäminen kansalle katsotaan poliittisesti epäedulliseksi ja toisaalta niistä selville pääseminen sisäpiirin ulkopuolelta on erittäin hankalaa.

Yksi esimerkki epäonnistuneesta poliittisten motiivien peittämisestä nähtiin lääkelaitoksen alueellistamisen yhteydessä. Tuon prosessin aikana lääkelaitoksen työntekijät nousivat melko menestyksekkäästi tehtyä alueellistamispäätöstä vastaan osoittaen, että mitään järkiperäistä syytä tuolle siirrolle ei ole, vaikka siirtoa yritettiinkin perustella muun muassa tehokkuuden nostamisella ja kustannusten karsimisella. Lääkelaitoksen väki kykeni kuitenkin kumoamaan esitetyt perustelut, jolloin laitoksen siirtämisen motiiviksi ei kerta kaikkiaan jäänyt mitään muuta kuin todellinen ”paljas” tavoite; vankistaa Keskustan asemaa tietyssä vaalipiirissä. Lääkelaitoksen henkilökunnan toiminnan motiivi oli huoli omista työpaikoista, mutta myös poliittiselle oppositiolle on aina voitto, kun voidaan selvästi nähdä hallituksen toimet tiettyä ryhmää suosiviksi, jolloin päästään pois siitä illuusiosta, että hallitus ajaa koko kansan asiaa.

Valitettavasti kaikkia ”kotiinpäinvetoja” ei tehdä yhtä tökerösti kuin lääkelaitoksen tapauksessa. Poliittiset motiivit voivat esimerkiksi hautautua erilaisten työryhmien taakse, joita usein käytännössä asetetaan etsimään sopivat perustelut halutuille tavoitteille, eikä tekemään oikeaa selvityspohjaista työtä. Omasta mielestäni SDP:n pitäisi uudistua puolueeksi, jonka tärkeimpänä tavoitteena on löytää ja ajaa niitä poliittisia linjauksia, jotka palvelevat Suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuuden kannalta kaikista parhaiten ja jättää edunvalvontapolitiikka muille puolueille ja ammattiyhdistyksille. Tätä varten ei tarvitse hylätä sosialidemokraattisia arvoja, sillä itse asiassa on syytä olettaa, että näiden arvojen pohjalta johdettu politiikka johtaa parempaan ja kehittyneempään yhteiskuntaan kuin esimerkiksi oikeistolaisemmat arvot.

Ensimmäisen tavoitteen tulisi olla sellaisen yhteiskunnan tilaa mittaavaan mittarin (tai mittarien) rakentaminen, joka omasta mielestämme toimii yhteiskunnan kokonaisvaltaisen onnellisuuden, hyvinvoinnin, vaurauden ja kehittyneisyyden mittaajana. Tämän jälkeen meidän tulisi nostaa esiin ne poliittiset päätökset ja linjaukset, jotka vaarantavat yhteiskunnan suotuisan kehityksen. On tietysti muistettava, että jos mittarin tarkoituksena on mitata suurien linjauksien toimivuutta, ei se yksinään mahdollista yksittäisten tai paikallisten poliittisten ratkaisujen arvostelua. Minusta GSD:n tulisikin pysyä valtakunnallisten ja globaalien asioiden parissa ja jättää paikallispolitiikka pienemmälle huomiolle.

Toinen tapa muodostaa uskottava poliittinen näkemys on jo olemassa olevan tiedon hyväksikäyttäminen hallituksen toimintaa tai sen puutetta arvioitaessa. Omaan alaansa erikoistuneiden ihmisten näkemyksiä voitaisiin tuoda nykyistä näkyvämmin esille, jolloin ne saavat myös poliittisemman luonteen. Epäkohdat pysyvät piilossa, mikäli ongelmaa ei alan ulkopuolella huomata. Opposition yksi päätehtävistä on aina ollut yhteiskunnallisen tyytymättömyyden kanavointi julkisuuteen.

Tulevaisuus on siis täynnä haasteita. Toisaalta pitäisi auttaa omaa puoluetta löytämään uskottava näkemys yhteiskunnasta, tuoda esiin oman ja hallituspuolueiden väliset arvoerot ja kanavoida puolueen ulkopuolista tyytymättömyyttä vallalla olevaan politiikkaan. Kysymys kuuluu uskalletaanko haasteisiin tarttua.

Janne Viljanen

Mainokset