Jotain kummallista on tapahtunut. Suomessa puhutaan politiikasta. Tai ainakin poliitikkojen ja puolueiden toiminnasta. Vaalirahakohu on nostanut esiin ongelman suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä.
Henkilökeskeinen vaalitapa on vaatinut puolueilta ja ehdokkailta mittavia taloudellisia panostuksia. Puoluetuki ja jäsenmaksut eivät ole riittäneet vaaleissa menestymiseen. Ulkopuolista rahoitusta on ollut mahdollista kerätä lain puitteissa melko vapaasti. Puolueet ovat mahdollisuuteen tarttuneet pohtimatta syvemmin ulkopuolisen rahoituksen roolia poliittisisessa järjestelmässä.
Lopulta homma lähti käsistä. Puoluesihteereiksi alettiin valita hyviä ”rahankerääjiä”. Uusia tulonlähteitä etsittiin aktiivisesti ja niitä myös löydettiin. Yrityksiä, säätiöitä, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, yksityisiä lahjottajia. Rahaa ilman vastikkeita. Niin tietysti puolueet asian näkivät. Media ja kansalaiset näkivät toisin.
Suomalainen poliittinen järjestelmä on tällä hetkellä kriisissä. Pääministerin eroa vaaditaan. Hallituksen eroa vaaditaan. Eduskunnan hajoittamista vaaditaan. Ei se ole tätä päivää Suomessa. Ei meidän järjestelmässämme ole enää mitään vikaa. Kekkosen ajoista ja Neuvostoliitosta on päästy. Olemme demokratian mallivaltio.
Puolueet tekevät esityksiä puoluerahoituksen ja vaalirahoituksen uudistamiseksi. Odotetaan toimikunnan ehdotusta. Vaalirahoitustoimikunnan puheenjohtaja Tarasti, jumalasta seuraava, toppuuttelee radikaaleimpia ehdotuksia. Oikeistopuolueet pelkäävät AY-rahan kieltämisen vievän vasemmistopuolueiden toimintamahdollisuudet. Puolueiden rahallinen tukeminen nähdään kansalaisen perusoikeutena ja tärkeänä poliittisen vaikuttamisen muotona. Halutaan muutosta. Silti mikään ei saa muuttua.
Pääministeri ei eroa. Hallitus jatkaa. Eduskunta jatkaa. Vaalirahoituslaki säädetään. Samat toimijat jatkavat. Samalla vaalijärjestelmällä jatketaan. Ulkopuolista rahaa kerätään hiukan vähemmän ja hiukan avoimemmin. Media julistaa olevansa todellinen valtiomahti Suomessa. Kansalaiset eivät puhu politiikasta. Demokratia on pelastettu.
Jussi Ahokas
Avainsanat: demokratia, politiikka, puolue, suomi, vaalirahoitus
gsdsuomi.wordpress.com 
Vastaa