Onko Suomessa asuntojen hintakuplaa?

Globaali talouskriisi käynnistyi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta, joiden ylikuumeneminen oli johtanut asuntojen hintakuplan muodostumiseen. Kun uusia ostajia ei enää löydetty kiihdyttämään velkavetoista asuntobuumia ja asuntojen hinnat kääntyivät ylitarjonnan seurauksena laskuun, lyötiin alkutahdit globaalille finanssikriisille. Tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa Yhdysvalloissa, mikä tarkoittaa sitä, että asuntovelallisten tilanne jatkaa kiristymistään.

Velkaongelmista selviäminen on ylivelkaantuneessa taloudessa erittäin vaikeaa. Kun velkojen suhde varallisuuteen kasvaa, on kotitalouksien, yritysten ja rahoituslaitosten luonnollinen reaktio pyrkiä lyhentämään velkataakkaa vähentämällä kulutusta ja investointeja. Kulutus- ja investointikysynnän vähentyminen puolestaan johtaa kokonaistaloudellisen aktiviteetin laskuun, mikä edelleen välittyy myös varallisuusarvojen laskuun muun muassa  uusien asuntojen kysynnän vähentyessä. Näin ollen säästämisen lisääminen itseasiassa suurentaa suhteellista velkataakkaa. Tätä ilmiötä kutsutaan Fisherin paradoksiksi.

Meillä Suomessa on koko talouskriisin ajan vähätelty omassa taloudessamme olevia riskejä ja esimerkiksi asuntojen hintojen laskukierrettä ei nähdä juurikaan uhkana. Näin ollen  meidän ei tarvitse pelätä Yhdysvaltojen talouden kaltaista kehitystä, jossa varallisuusarvojen lasku johtaisi itseään vahvistavaan negatiiviseen kierteeseen. Kun tarkastellaan kerrostaloasuntojen hintakehitystä vuodesta 1975 alkaaen, väitteet asuntomarkknoiden riskittömyydestä voidaan kuitenkin helposti asettaa kyseenalaiseksi.

Seuraavassa kuviossa on esitetty kerrostaloasuntojen reaalinen hintakehitys vuodesta 1975 alkaen (sininen viiva) sekä hintojen keskiarvot vuosilta 1975-1996 (pinkki katkoviiva) sekä 1975-2008 (keltainen katkoviiva):

asunto

Kuviosta havaitaan, että asuntojen hintojen kehitys on vuoden 1996 jälkeen ollut erittäin nopeaa ja huippukohta vuoden 2007 lopussa ylitti pitkän ajan keskiarvon 60 prosenttiyksilöllä. Yhtä korkealla asuntojen hinnat ovat olleet vain 1990-luvun alussa, ja seuraukset kaikki muistavat. Jos nykyistä hintatasoa verrataan aikaan ennen viime vuosien hintanousua, korostuu hintakuplan suuruus entisestään.

Asuntomarkkinoiden riskit ovat todellisia myös Suomen taloudessa. Hintojen laskukehitys on käynnissä, vaikka kevään tilastot osoittivatkin hieman hidastuvaa laskua. Työttömyyden kasvaessa ja reaalitalouden olosuhteiden heikentyessä sekä pitkäaikaisen rahoituksen hintojen noustessa uusien asuntolainojen määrä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa, mikä vaikuttaa asuntojen kysyntään sekä hintakehitykseen negatiivisesti. Jos hintojen kasvuvauhti kiihtyy Yhdysvaltojen (tai Espanjan) asuntomarkkinoiden kaltaiseksi, paljon uusia ongelmia on tiedossa talouteemme.

Jussi Ahokas

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: