Työnteko ja eläköityminen Pohjoismaissa

workersSuomen alhainen työllisyysaste muihin Pohjoismaihin verrattuna on tiedostettu laajasti jo pitkään. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomen työllisyysaste oli n. 70 %, Ruotsin 74 %, ja Tanskan sekä Norjan 77 %. Ero selittyy paljolti ikääntyneiden (yli 55-vuotiaiden) alhaisella työllisyysasteella Suomessa. Näin ollen on katsottu, että ikääntyneet on saatava pysymään kauemmin työelämässä myös Suomessa, ja sen nojalla on päädytty ehdottamaan mm. yleisen eläkeiän nostoa. Hieman ongelmallista tosin on, että Suomessa työntekijät eivät nykyisin pääsääntöisesti jaksa työelämässä edes 63 vuoden alimpaan eläkeikään asti, jolloin sen nosto ei perusongelmaa edes ratkaise.

Pelkkä työllisyysasteiden vertailu ei kuitenkaan anna riittävää kuvaa työnteon määrän eroista maiden välillä. Työllisyysasteita vertailtaessa jää huomiotta se, että muissa Pohjoismaissa osa-aikainen työnteko on Suomea yleisempää. Sen seurauksena kokonaisuudessaan tehdyn työn määrä ei ole muissa Pohjoismaissa yhtään korkeampi kuin Suomessa, pikemminkin päinvastoin. Aineellisen hyvinvoinnin kannaltahan on väliä ainoastaan tehdyn työn määrällä kokonaisuudessaan (ja toki tietysti työn tuottavuudella). Kun vertaillaan tehtyjä työtunteja työikäistä kohden, Suomessa tehdäänkin toiseksi eniten töitä Pohjoismaissa. Suomessa tehtyjen työtuntien määrä työikäistä kohden (15-64-vuotiaat) on keskimäärin vajaa 23 tuntia viikossa. Tanskassa vastaava on hieman yli 23 tuntia, Ruotsissa 22 tuntia ja Norjassa hieman yli 20 tuntia viikossa.

Suomen alhainen työllisyysaste ja korkea tehtyjen työtuntien määrä tarkoittavat yhdessä, että työssäkäyvät tekevät Suomessa huomattavasti enemmän töitä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa keskimääräinen työllinen työskentelee 33 tuntia viikossa, mikä on Pohjoismaisessa vertailussa aivan omaa luokkaansa. Ruotsalainen ja tanskalainen keskivertotyöllinen työskentelee 30 tuntia viikossa, ja Norjalainen vain 27 tuntia viikossa.

Näin ollen suomalaista työelämää voidaan luonnehtia suhteessa muihin Pohjoismaihin siten, että täällä harvempi ihminen käy töissä, mutta ne jotka käyvät, tekevät töitä huomattavasti enemmän kuin pohjoismaiset kanssatyöntekijänsä. Koska suomalainen joutuu paiskimaan töitänsä enemmän, hän ei jaksa työssään yhtä kauan kuin muut pohjoismaalaiset, vaan joutuu jättämään työelämän jo kauan ennen vanhuuseläkeikää. Tällaisessa tilanteessa vanhuuseläkeiän nosto Suomessa on jokseenkin kummallinen ratkaisu.

Lukujen lähde: Suomen Pankki

Joonas Rahkola

Advertisements

Avainsanat: , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: