Elvytystä vai julkisen sektorin alasajoa?

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi tänään tähän asti synkimmän talousennusteen. PT:n julkistuksen suhdanne-ennustetta mielenkiintoisempi anti liittyy kuitenkin hallituksen tähänastisen elvytyspolitiikan analyysiin. Sen mukaan hallituksen elvytyspolitiikka ei ole todellisuudessa niin massiivista, kuin on esitetty, ja lisäksi se on suunnattu tehottomasti. Pieni lisäanalyysi osoittaa, että elvytyksen sijasta meneillään näyttäisi olevan laaja julkisen sektorin rakenteellisen supistamisen projekti.

Hallituksen harjoittaman elvytyksen todellisesta suuruudesta on ollut vaikea saada selkoa. Julkisuudessa esillä olleet suuruusarviot ovat olleet mitä sattuu, esittäjästä ja tarkoitusperistä riippuen. PT:n nyt esittämän arvion mukaan finanssipolitiikan aktiiviset elvyttävät päätökset ovat suuruudeltaan n. 1 % BKT:sta. Tästä menoelvytyksen (julkinen kysyntä ja investoinnit sekä tulonsiirrot) osuus on n. 0,1 % BKT:sta, eli menopolitiikka on kaikesta kohkaamisesta huolimatta lähes neutraalia. Laskelmassa menojen muutos on tulkittu elvyttäväksi, mikäli se ylittää julkisten menojen trendikasvun (1,5 %), mikä on ainoa järkevä tapa mitata elvytyksen suuruutta. Loput n. 0,9 % BKT:sta syntyy verojen ja maksujen alennuksista (ml. työnantajan kela-maksun poisto ja tuloveron alennus).

Kuten PT:n analyysissäkin todetaan, elvyttäminen alentamalla veroja ja maksuja on tehotonta. Niiden avulla saatava kokonaiskysynnän lisäys on huomattavasti menoelvytyksen avulla aikaan saatavaa pienempi, jolloin myös vaikutus työllisyyteen jää heikoksi. Yritysten ongelmana on nyt tilauskirjojen tyhjyys, eivätkä ne täyty sosiaalivakuutusmaksuja alentamalla. Samoin kansalaisten säästämisalttius on taantumassa korkeampi, joten veroelvytys ei lisää yksityistä kulutusta kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi veroelvytys kohdentuu enemmän suurituloisille, joilla jo lähtökohtaisesti pienempi osa tulon lisäyksestä lisää kulutusta.

Tehokkain elvyttävä vaikutus saataisiin suoraan julkista kulutusta ja investointeja sekä tulonsiirtoja kasvattamalla. Jos elvytys olisi toteutettu pelkästään menoja lisäämällä, työllisyys olisi PT:n mukaan voinut kasvaa jopa 60 000 henkilöllä. Nyt tehtävien toimenpiteiden työllisyysvaikutus on hallituksen ylioptimistisen arvion mukaan 25 000. Todellinen vaikutus lienee huomattavasti tätäkin pienempi.

Hallitus on ilmoittanut, että elvytyksen nojalla tehtävien julkisten menojen lisäysten on oltava luonteeltaan tilapäisiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla tehtävien verojen ym. maksujen alentamisen kohdalla, vaan ne ovat lähes kaikki luonteeltaan pysyviä. Näin ollen tehdyt elvytysratkaisut tuottavat julkisen sektorin tuloihin pysyvästi noin 1,6 miljardin euron aukon. Toistaiseksi tämä täytetään lainarahalla. Pian on alettava kuitenkin miettiä, miten syntynyt rahoitusalijäämä paikataan. Ei ole vaikea arvata, että silloin lääkkeeksi tarjotaan menoleikkauksia, eli pidemmällä aikavälillä nyt tehtävä elvytys johtaakin julkisen sektorin pienenemiseen.

Elvytyksen nojalla toteutettava julkisen sektorin supistaminen on itse asiassa aika kätevää, jos halutaan saada huomio pois siitä, mitä todella on tapahtumassa: elvytetään ensin pienentämällä tuloja rakenteellisesti, ja suoritetaan tasapainotus karsimalla menoja. Näin harjoitettava talouspolitiikka näyttää vastuulliselta ja aktiiviselta, ja julkinen sektori pienenee kuin huomaamatta!

Kuvaavaa hallituksen ”elvytyspolitiikalle” on se, että sen nojalla on kyllä perusteltu milloin mitäkin verojen ja maksujen alennusta, mutta tulonsiirtojen kasvattaminen ei siihen millään sovi. Esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtävät parannukset (takuueläke, lapsilisien ym. tukien indeksiin sitominen) toteutetaan vasta kahden vuoden kuluttua, vaikka niiden synnyttämä kokonaiskysynnän lisäys olisi nyt paljon merkittävämpi kuin minkään tehdyn veronalennustoimenpiteen.

Joonas Rahkola

Mainokset

Avainsanat: , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: