Öljyn hinta finanssikriisin indikaattorina, osa 3

Finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen voimistuvat voimistumistaan. Taantumaan ovat ajautuneet tai ovat lähitulevaisuudessa ajautumassa lähes tulkoon kaikki läntiset teollisuusmaat. Kasvu on hiipumassa myös kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa. Globaali kokonaiskysyntä on laskemassa tasolle, jollaista esimerkiksi Suomen vientiteollisuus ei ole kohdannut sitten neuvostomarkkinoiden romahduksen (jos silloinkaan). Kun kaikki läntiset teollisuusmaat vajoavat yhtä aikaa taantumaan, on vientialojen tukeminen erittäin haasteellista, sillä ostajia maailmanmarkkinoilta on kertakaikkisen vaikea löytää. Tuotannon supistaminen ja irtisanomiset ovat yhä useammalle yritykselle välttämättömiä toimenpiteitä.

Kokonaiskysynnän romahtaminen näkyy myös raaka-aineiden kysynnässä. Tällä hetkellä raakaöljyn hinta on painunut alle 50 dollarin tynnyriltä, jota voidaan pitää jonkinlaisena haamurajana. Kun öljyntuottajamaiden tavoitteena on pitää raakaöljyn barrelihinta 75 dollarin tasolla, ovat tuotannon vähennykset varmoja lähitulevaisuudessa. Jos kysyntäkehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, tuotannon leikkausten tulee olla erittäin suuria, jotta hintojen putoaminen saadaan pysäytettyä.

Seuraavassa kuviossa on esitetty raakaöljyn (WTI) kuukausihintojen kehitys joulukuusta 2005 tämän vuoden marraskuuhun:

oljy31

Marraskuun keskihinnaksi muodostui 57,62 dollaria tynnyriltä ja lokakuun tarkistettu hinta oli 76,65 dollaria tynnyriltä. Hintojen laskukierre jatkuu vaikkakin kaikkein jyrkin pudotusvaihe on jäänyt jo taakse. Spekulaatio vaikuttaa tällä hetkellä öljyn hintaan erittäin vähän, joskin päivittäisessä kaupankäynnissä hintaheilahtelut voivat olla edelleen kohtalaisen suuria. Marraskuun tieto kertoo öljyn hinnan laskeneen viimeisen kymmenen vuoden kasvutrendin alapuolelle, mikä on selkeä osoitus raaka-aineiden kysynnän hiipumisesta myös reaalitaloudellisista syistä johtuen.

Näyttää siltä, että raaka-aineiden hintojen laskun säestämänä useita kansallisia talouksia uhkaa tällä hetkellä deflaatiokehitys. Kuten moneen kertaan on tullut todettua, velkaongelmaan yhdistettynä deflaatio tulee saamaan vielä paljon pahaa aikaan maailmantaloudessa. Vaikka tämänhetkiset talousuutiset kertovat jo hyvin synkkiä tarinoita, voi hyvinkin olla, että todellinen synkkyys on vasta edessä. Kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien usko talouteen näyttää olevan hiipumassa entisestään. Tämä ei lupaa hyvää, sillä ainoa keino kriisistä nousemiseen on positiivisen (taloudellisen) tulevaisuususkon palautuminen.

Ainoa taho, joka voi tällä hetkellä saada aikaan tarvittavan psykologisen käännöksen on julkinen valta. Pitämällä talouden pyörät pyörimässä kokonaiskysyntää lisäämällä ja huolehtimalla työllisyydestä julkinen valta voi ruokkia uskoa myös yksityisellä sektorilla. Tarvittaviin toimenpiteisiin vaaditaan kuitenkin erittäin paljon resursseja, joiden kerääminen on suoritettava pitkällä tähtäimellä verotusta kiristämällä. Suuret taloudelliset kriisit ja niistä selviämiseksi tarvittavat toimenpiteet osoittavat kerta toisensa jälkeen, että loppujen lopuksi kaikki taloudellinen toiminta on sosiaalista. Tämä on erittäin hyvä peruste sille, miksi talouden pitäisi olla niin ikään julkista ja demokraattista.

Jussi Ahokas

Mainokset

Avainsanat: ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: