Pari sanaa työvoimapulasta

Työvoimapula on tilanne, jossa työvoiman kysyntä ylittää työvoiman tarjonnan. Kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin ei tällöin löydetä riittävästi työntekijöitä. Useimmiten työvoimapula on seurausta hyvästä suhdannekehityksestä tietyillä talouden sektoreilla. Työvoimapula on monesti alueellinen ilmiö. Nopeiden työpaikkoja synnyttävien shokkien seurauksena paikalliset työmarkkinat voivat ajautua ylikysynnän tilaan.

Näin on käymässä myös Kemijärvellä. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurauksena metalli- ja metsäteollisuudessa menetettyjen työpaikkojen tilalle on syntymässä suuri määrä uusia työpaikkoja, joiden täyttäminen välittömästi näyttää vaikealta. Tässä tilanteessa käyttöön on jälleen otettu työvoimapulan käsite.

Onko kyseessä sittenkään yksiselitteinen tilanne, jossa työpaikkojen täyttäminen osoittautuu vaikeaksi tai mahdottomaksi jopa pidemmällä aikavälillä? Jos huomiodaan Kemijärven ja sen naapurikuntien työttömyystilanne, työn tarjonta ylittää kysynnän uudessakin tilanteessa selkeästi. Oletus siitä, että kaikki työntekijät rekrytoituisivat pelkästään Kemijärven alueelta on omituinen. Pendelöinnin lisäksi huomiotta on jätetty muuttoliike, joka riippuu suoraan alueen tarjoamien työmahdollisuuksien määrästä. Jos työpaikkoja syntyy, myös alueelle suuntautuva muuttoliike kasvaa. Vaikka muutokset eivät tapahdukaan yhdessä yössä, työvoimapulasta puhuminen tällaisessa tilanteessa on jokseenkin typerää.

Tämä uutinen ja elinkeinojohtajan lausunto on erinomainen esimerkki siitä, kuinka työvoimapulaa käytetään yhteiskunnallisessa keskustelussa kovin heppoisin perustein. Kokonaistalouden tasolla työttömyys pysyy suhdanteen huipullakin korkealla, vaikka laman jälkeinen pitkäaikaistyöttömien armeijakin on jatkuvasti pienentynyt. Työttömyyttä ei siltikään pidetä suurena ongelmana, sillä onhan kehitys laman jälkeen ollut pelkästään positiivista ja ikärakenteen muutos kyllä johtaa pian siihen, että kaikille halukkaille löytyy töitä.

Tosiasia kuitenkin on, ettei nykyisellä talouspolitiikalla tulla koskaan saavuttamaan täystyöllisyyttä. Tämän tosiasian ymmärtämistä toki voidaan hämärtää puheilla työvoimapulasta, mutta todellisuuteen näillä puheilla ei voida vaikuttaa.

Jussi Ahokas

Advertisements

Avainsanat: , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: