Turvallisuutta etsimässä

Kun epävarmuus lisääntyy, turvallisuuden arvostus kasvaa. Näin käy muun muassa taloudellisen epävarmuuden kasvaessa tai demokratian kaventuessa ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vähetessä. Esimerkiksi universaaleja arvoja kuvaavassa Shalom Schwartzin mallissa turvallisuus on esitetty yhteydessä valtaan ja perinteisiin sekä yhdenmukaisuuteen. Tässä mielessä ihmisten suhtautuminen turvallisuuteen heijastelee voimakkaasti yhteiskunnallista kehitystä eri ajanjaksoina.

On varmasti monia syitä sille, että turvallisuus on noussut terävimpään kärkeen suomalaisten arvoasteikolla, toisin kuin muissa läntisissä protestanttimaissa, joihin Suomea on totuttu useissa eri tarkasteluissa vertaamaan. Suomessa on ollut vahva hyvinvointivaltio, joka on viimeisen 20 vuoden aikana markkinoistettu ilman minkäänlaista poliittista keskustelua. Työelämä on muuttunut ja puolet uusista työsuhteista on määräaikaisia. Yhteiskunnan perusyksiköt pienenevät ja niiden väliset suhteet heikkenevät. Kansallisesti ja kansainvälisesti päätöksenteko keskitetään, epäpolitisoidaan ja piilotetaan. Poliittinen vastuu ulkoistetaan virkamiehille. Keskushallinnon sääntelyä puretaan jatkuvasti. Luottamusta lisäävää tasa-arvoa vähennetään. Hyppy pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta uusliberaaliin kilpailua korostavaan tehokkuusyhteiskuntaan ei ole ollut pieni. Ei ihme että me ihmiset reagoimme. Yksi reaktio on, että tunnemme olomme turvattomiksi.

Arvotutkimuksissa muutosvalmiusarvot lisääntyivät Suomessa vielä vuoteen 1993, mutta sittemmin olemme kulkeneet päinvastaiseen suuntaan; kohti mallin säilyttämisdimensiota. Perinteet, turvallisuus ja yhdenmukaisuus ovat tulleet meille tärkeimmiksi. Väitettä tukevat tieteellisten tutkimusten ohella toistuvammat perusgallupitkin. Tätä poliitikot eivät vielä ole huomanneet jatkaessaan kilpailukykymantrojensa toistelua. Ihmisten turvallisuuden kaipuuta kohottavia poliittisia reformeja voidaan siis odottaa tulevaisuudessakin.

Inari Juntumaa

Ps. Sosiaalipsykologi näkee pieniä lieveilmiöitä kaikkialla – turvattomuuden lisääntyessä perinteiden arvostus lisääntyy, kuten mies- ja mediatutkija television uutisissa keväällä selitti perinteisiä sukupuolirooleja uusintavien elokuvien suosion nousua. Tätä kirjoittaessa Helsingin Sanomien uutisointi äijä- ja muija-kirjallisuuden eli perinteisiä sukupuolirooleja uusintavien kirjojen lisääntymisestä on tuore. Haluamme jotain tuttua ja turvallista kun yhteiskunta tuntuu yhä turvattomammalta.

Advertisements

Avainsanat: , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: