Syy SDP:n kannatuksen putoamiseen on löytynyt

Viimeaikaiset puolueiden kannatusarviot ovat osoittaneet pääoppositiopuolue SDP:n kannatuksen vajonneen alhaisimmalle tasolleen nykyisellä oppositiotaipaleella. 20 prosentin kannatusraja lähestyy uhkaavasti, vaikka tavoitteena on suurimman puolueen asema. Kannatuksen putoaminen on aiheuttanut hämmennystä sekä puolueen sisällä että ulkopuolisissa tarkkailijoissa. Selkeää vastausta alamäelle ei kuitenkaan ole onnistuttu löytämään.

GSD:n tutkimus- ja tilastoyksikön periksiantamaton työ on viimein tuottanut tulosta ja syy kannatuksen laskuun on selvinnyt. Loppujen lopuksi kannatuksen laskun aiheuttajan paikantaminen oli helppoa eikä lisäkysymyksiä ollut tarvetta esittää. Notkahdus SDP:n kannatuksessa ajoittuu tilastojen mukaan kesäkuun alkuun, jolloin puolue kokoontui Hämeenlinnassa kolmen vuoden tauon jälkeen linjaamaan politiikkansa ja valitsemaan uusia kasvoja puoluejohtoon.

Puoluekokouksessa on siis tehty jotain, mikä on saanut kansalaiset etääntymään SDP:stä ja harkitsemaan uudestaan poliittista kantaansa. Vain pieni silmäys puoluekokousten päätöksiin ja syyllinen on saatu satimeen. Kyllä. Kaiken takana on tämä surkea asiakirja. Sen hyväksymisen jälkeen (7.6.) SDP:n politiikan uskottavuus on rapissut kuin maali työväentalon seinistä. Vaikka asiakirjan vaarallisuudesta varoiteltiin (myös GSD:n) toimesta, ei puoluekokouksella riittänyt tahtoa tai ymmärrystä siirtää ”ohjelmaa” odottamaan parempaa tulevaisuutta mappiin ”Älä avaa – voi vaarantaa mielenterveytesi”.

Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu tapahtunutta. Oranssi viiva kuvaa hetkeä, jolloin ”Ei vain leivästä” -ohjelma hyväksyttiin puoluekokouksessa ja punainen viiva kuvaa SDP:n kannatuksen kehitystä. Yhteys on kiistämätön.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kannatuskehitykseen on enää vaikea vaikuttaa. Nähtäväksi jää, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia onnellisuusohjelmalla lopulta on. Kunnallisvaalit voidaan joka tapauksessa unohtaa ja ensi kesän eurovaaleissa menestyminenkin vaatii jonkinlaista ihmettä. Nykyajan medi(k)alisoitunut ”politiikka” ei anna tällaisia virheitä anteeksi. Lyötyä lyödään ja vielä lopuksi potkaistaankin. SDP:n tulee nyt vain suojata kriittisimmät kohdat suurempien vahinkojen välttämiseksi.

Virheistä voidaan myös oppia. Jotain on tulevaisuudessa tehtävä toisin. SDP:lle voidaan suositella uudenlaista lähestymistapaa maailmaan. Se perustuu ajatteluun ja järjenkäyttöön. Puolue tarvitsee kriittistä ajattelua enemmän kuin koskaan. Tunne- ja tahtopolitiikka ei ole todellista politiikkaa. Tabermann voi olla (jonkun mielestä) hyvä runoilija, mutta älkää nyt herranjumala päästäkö miestä kirjoittamaan poliittisia ohjelmia. Ymmärtäkää järjen merkitys ja vapauttakaa itsenne ajattelemaan. Vapauttakaa itsenne näkemään. Vapauttakaa itsenne tekemään.

Lopuksi vielä varoituksen sanoja lähimenneisyydestä:

Kauppakorkeakoulun sosialidemokraatit ry:n huomioita SDP:n tulevaisuusohjelmasta ”Ei vain leivästä – kohti henkistä hyvinvointia”

SDP:n Ei vain leivästä -ohjelman tavoitteena on hahmotella politiikkaa, joka tarjoaa ”työvälineitä yksityisen elämän pulmatilanteiden ratkaisemiseen ja onnellisuuden tavoitteluun”. Tavoite on kiva. SDP:n politiikan tavoitteena tulisi kuitenkin olla sellaisen yhteiskunnan rakentaminen, jossa jokaisella yksilöllä olisi mahdollisuus hyvään koulutukseen toteuttaakseen itseään vapaasti valitsemallaan tavalla, turvattu toimeentulo, hyvinvoinnin takaavat palvelut ja ympärillä yhteiskuntarauha. Tasapainoinen ja ehkäpä jopa onnellinen yksityiselämä on mahdollista kunkin rakentaa tältä pohjalta.

Politiikan tehtävänä ei voi olla yksilöllisen onnellisuuden tuottaminen vaan sellaisten rakenteiden luominen, joiden perustalta jokainen voi lähteä tavoittelemaan onnellisuutta. Ohjelman käsitys onnesta on kyseenalainen. Lähinnä sillä näytetään viittaavaan subjektiivisen hyvänolon tavoitteluun. On totta, että SDP:n politiikan tuleekin tähdätä ihmisten hyvinvoinnin takaamiseen. Tämä saavutetaan universaalissa hyvinvointivaltiossa.

Todellinen onni ja onnellisuus ovat kuitenkin tavoitettavissa vain emansipaation kautta, rakenteista vapautumalla, tiedostamalla oman ja muiden toiminnan vaikutteet ja suhtautumalla yhteiskuntaan kriittisesti. Mikäli kaikille yhteiskunnan jäsenille halutaan mahdollisuus onneen, se edellyttää kollektiivista dialektista kasvamisprosessia.

Ei vain leivästä -ohjelmassa todetaan, että onnellisuus joka syntyy toisten ihmisten onnettomuudesta, ei ole aitoa tai arvokasta. Yhtä lailla onnellisuus, joka syntyy työpaikkojen hiljaisista huoneista ja pehmeistä nojatuoleista, ei ole aitoa. Mitä työelämään tulee, SDP:n tärkeimmän tavoitteen tulee olla palkkatyöstä vapautuminen.

Ohjelman lopussa vaaditaan kouluihin tunnekasvatusta ja erityistä ihmisenä olemisen oppiainetta. Mikäli tämä oppiaine sisältää dialektista kasvatusta ja emansipaation tukemista, kannatamme esitystä. Lopuksi haluamme kiittää työryhmää sivun viisi rivillä 38 esiintyvästä huomiosta koskien globaalia valuutanvaihtoveroa. Tähän kohtaan osastollamme ei ole huomautettavaa.

Advertisements

Avainsanat: , , , , ,

3 vastausta to “Syy SDP:n kannatuksen putoamiseen on löytynyt”

  1. Elina Says:

    Ajattelu ja järjenkäyttö? Eikös tuo nyt ole liikaa vaadittu. Kyllä aivot pitäisi saada heittää narikkaan. Sitäpaitsi, allekirjoittanut on lukenut kyseisen onnellisuus-ohjelman ja vielä on mielenterveys tallella. Hetkinen vain, menen avaamaan oven pienelle vihreälle miehelle, joka etsii vapaaehtoisia Toivo-talkoisiin.

  2. Jussi Says:

    Eilisessä YLEn pääuutislähetyksessä puheenjohtaja Urpilainen ei halunnut ottaa kannatuksen putoamista yksin omalle vastuulleen. Tämä kertoo selkeästi siitä, että myös puoluejohdossa on tajuttu onnellisuusasiakirjan negatiivinen merkitys. Mielenkiintoista on seurata, millaisen myllerryksen tämä ”pandoran lipas” lopulta saa aikaan. Pekka Himasta (tai Randy Bachmania) lainatakseni ”you ain’t seen nothing yet”.

  3. Lauri Says:

    Itse asiassa tuo korrelaatio vahvistuu entisestään, kun tarkastelemme asiakirjan julkistamispäivämäärää. Luulisin, että katkoviiva osuu silloin tasan kannatuksen käännekohtaan.

    Näin ollen lienee selvää kaikille intellektuelleille, kuten Loka Laitiselle ja Esko Antolalle, että SDP:n kannatuksen lasku on onnellisuusasiakirjan syytä. Tosin se asiakirja on aivan perkeleen hyvin kirjoitettu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: