Mohandas K. Gandhi: Vapaudesta – Hind swaraj (2/2)

GSD:n kesän lukupiiri jatkui 1.7. käsitellen jälkimmäisen osan Gandhin Hind swaraj -teoksesta. Kirjan loppuosassa Gandhi käy systemaattisesti läpi ajatuksensa väkivallattomasta vastarinnasta ja osoittaa sen välttämättömyyden vapautumisprosessissa.

Gandhi kiistää, että Intian olisi mahdollista vapautua seuraamalla Italian ja muiden kansallisvaltioiden väkivaltaista muodostumista. Vaikka uudet valtiot ovatkin nimellisesti vapaita, entisenlaiset sortorakenteet säilyvät tai korvautuvat uusilla. Todellista vapautta ei ole saavutettu missään väkivaltaisesti yhdistetyssä maassa. Murhaamisen sijasta vapautta janoavan kansan tulee sen sijaan uhrata itsensä ja vastustaa väkivaltaa jopa kohdatessaan sen silmästä silmään.

Gandhi osoittaa esimerkkejä ja anekdootteja käyttäen, miten raaka voima johtaa aina lopulta epäonnistumiseen. Väkivaltaisen voimankäytön sijaan vapauteen johtaa väkivallattomuuteen sitoutuminen ja itsensä vapauttaminen hyveeseen sekä rakkauteen nojautumalla. Rakkaudella Gandhi tarkoittaa jonkinlaista platonista rakkautta ja siihen sisältyvää totuuden etsimistä sekä tavoittelua.

Sielun voimasta syntyvä väkivallaton vastarinta vaatii toteutuakseen jokaisen siihen sitoutuvan yksilön omaehtoisuutta eli swadeshia. Vain riittävän autonomian saavuttanut yksilö on kyllin voimakas toteuttamaan väkivallatonta vastarintaa. Gandhi ymmärtää, ettei ilman riittävää materiaalista hyvinvointia ole mahdollisuutta vastustaa sortoa väkivallattomasti. Riittävän moraalisen tason saavuttaminen on entistäkin haastavampaa.

Väkivallattomuuteen sitoutuvalta vaaditaan rohkeutta ja voimakasta velvollisuuden tuntoa sekä itseään että muita ihmisiä kohtaan. Moraalia noudattamalla ihminen pystyy hallitsemaan halunsa ja oppii tuntemaan itsensä. Tällä tavalla hän tavoittaa sivistyksen ja vapauden. Intian vapautuminen voi tapahtua vain sitä kautta, että ihmiset vapauttavat itse itsensä, Gandhi opettaa. Tässä kohtaa Gandhin voidaan nähdä lähestyvän entisestään kreikkalaista filosofiaa sekä sen ihmiskunnan jäsenille esittämää kehoitusta ”tuntea itsensä”.

Sitoutuminen väkivallattomuuteen ja väkivallattoman vastarinnan perusteiden esitys on ehdottomasti Hind swaraj -teoksen tärkein anti. Vaikka Gandhin modernisaatiokritiikissä on jotain oivaltaviakin kohtia, monilta osiltaan Gandhi sortuu esityksessään heikkoihin perusteluihin ja kehäpäätelmiin. Tästä huolimatta Vapaudesta tarjoaa lukijalleen monia perustavanlaisia kysymyksiä pohdittavaksi.

Mainokset

Avainsanat: , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: