Talouspopulismista puheenollen

SDP:n uudesta johdosta on käytetty puheenvuoroja, joissa porvarihallitusta on syytetty nopeasti kiihtyvästä inflaatiosta. Vastavalittu puheenjohtaja viittasti tähän jo Hämeenlinnan linjapuheessaan. Viimeksi syytöksen esitti uusi puoluesihteeri Ari Korhonen kannanotossaan. Ilmeisesti puoluetoimistolla on koitettu keksiä kuumeisesti sellaisia negatiivisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka eivät tapahtuneet jo SDP:n hallituskaudella. Ja todella, silloinhan inflaatio pysyi kurissa.

Ongelmallisia tällaiset syytökset ovat siitä syystä, että porvarihallituksella ei ole mitään tekemistä nykyisen inflaation kanssa. Inflaatio välittyy kansantalouteemme ulkoapäin. Maailmanlaajuinen inflaatio on koskettanut erityisesti raaka-aine ja elintarvikemarkkinoita. Pääasiassa näiden sektoreiden inflaatio on peräisin globaalin kysynnän räjähdysmäisen nopeasta kasvusta. Kansallisvaltioiden ja poliitikkojen mahdollisuudet vaikuttaa hintakehitykseen ovat tällä hetkellä äärimmäisen pienet.

Jos hintojen nopealle kasvulle halutaan löytää syntipukki olisi syytä katsoa ekonomistien ja keskuspankkien suuntaan. Ekonomistien ylistämä vapaiden keskuspankkien aikakausi näyttää tällä hetkellä kulkevan kohti katkeraa loppuaan. ”Matalan riskin” rahoitusmarkkinat ovat osoittautumassa kestämättömäksi vaihtoehdoksi, mistä esimakua antavat jatkuvasti kohoavat hinnat.

Viime vuosina muun muassa matalilla inflaatio-odotuksilla ja muilla sijoittajia suosivilla talouspoliittisilla (rahoitusmarkkinoita vapauttavilla) ratkaisuilla ruokitun yksityisen velan määrä maailmassa on noussut rajusti suhteessa maailman vuosittaiseen tuotantoon. Myös rahan määrä maailmassa on kasvanut erittäin nopeasti ja epävarmuuden sekä riskien kasvaessa likviditeettipreferenssit voimistuvat entisestään. Kun maailmassa on liikaa rahaa tuotannon arvoon nähden, saa samalla rahalla vähemmän hyödykkeitä kuin ennen. Nimenomaan tätä kutsutaan inflaatioksi.

Yhdysvaltojen taantuman johtamana maailman tuotannon kasvu tulee jäämään lähitulevaisuudessa selkeästi jälkeen rahan määrän kasvusta, mikä johtaa edelleen maailmanlaajuisen inflaation voimistumiseen. Hintojen nousu voi olla pelastus velallisille (sijoittajille), mutta kohdistuessaan ihmisille välttämättömiin hyödykkeisiin tulee inflaatio aiheuttamaan suuren määrän inhimillistä kärsimystä. Erilaisten instanssien määrittelemät köyhyysrajat paukahtelevat ympäri maailmaa.

Jotta porvarihallitus pystyisi ratkaisemaan inflaatio-ongelman, pitäisi sen katkaista globaalien rahoitusmarkkinoiden laajenemisesta syntyneet epätoivottavat kehityskulut. Sen pitäisi pelastaa yhtäaikaa rahoitusmarkkinat ja siellä toimivat sijoittajat, globaali tuotanto ja tuotannossa työskentelevien työpaikat sekä maailman köyhien mahdollisuudet jokapäiväiseen ruoka-annokseen. Vaikka Matti Vanhanen on viriili mies ja Jyrki Katainen luova talousmies, tätä pelastusoperaatiota ei ole syytä sälyttää heidän harteilleen. Inflaatiota ei voida tällä hetkellä torjua kansallisella tasolla. Eí, vaikka SDP muodostaisi hallituksen yksinään.

Jussi Ahokas

Mainokset

Avainsanat: , , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: