Rekrytointialassa on virhe

Olen jo pidemmän aikaa ajatellut kirjoittaa rekrytointi- ja vuokratyöfirmoista. Pätkätöistä on käyty jo useamman vuoden problematisoivaa yhteiskunnallista keskustelua, mutta huolestuneisuuden sijasta kaipaisin jo suorempaa kielenkäyttöä; tuttavapiiristäni saamani kokemuksen perusteella usein ei ole liioittelua puhua riistosta. Tilastojenkin mukaan rekrytointiala on kasvanut nopeasti ja jotain tarttiskin tehdä.

Keskustelu pätkätöistä ja prekaarisuudesta löi tosiaan läpi muutama vuosi takaperin. Nimesimme tuolloin esimerkiksi JSDN:n vaalilehtemme Pätkätyöläiseksi. Poliittisen luokan keskuudessa on nykyisin olemassa ainakin huolestunut tietoisuus pätkätöistä. Toiseksi ammattiliitoissa tehdään työtä vuokratyöläisten aseman parantamiseksi. Silti ongelmien laajuuden huomioon ottaen toivoisi, että rekrytointifirmojen tapa teettää töitä saataisiin nykyistä näkyvämmin yleiseen ja kriittiseen keskusteluun. Tästä aiheesta, jos jostain, tulisi repiä skandaaliotsikoita iltapäivälehdissä. Kaipasin pätkä- ja vuokratyökysymystä näkyvämmin esille myös SDP:n puheenjohtajapaneeleihin.

Ohessa kuulemiani epäkohtia vuokra- ja rekrytointialalta:

  • Henkilö A tekee rekrytointifirman kautta ravintola-alan töitä. Vuoroja tulee kuitenkin harvakseltaan ja ne voidaan peruuttaa muutamaa tuntia ennen vuoron alkua tai vuoron alkaessa. Joihinkin baareihin tulee vain yksi keikka. Silti vuokratyönantaja odottaa, että henkilö A hankkii omilla rahoillaan jokaisen työnantajan vaatiman vaatekoodin. Kyllä rusetti ja musta kauluspaita on välttämätöntä hankkia!
  • Henkilö B tekee varastoalan töitä rekrytointifirman kautta. Sitten varastolla avautuu vakituinen työpaikka ja henkilö B palkataan toimeen. Rekrytointifirma uhkaa kuitenkin lopettaa yhteistyönsä varaston kanssa, jos henkilö B palkataan. Vuokratyöfirmalla ja varastolla on epävirallinen karanteenisopimus, jonka mukaan vuokratyöfirman palkollisia ei saa palkata kolmeen kuukauteen varastolle. Niinpä B ei voi jatkaa varastolla.
  • Henkilö C tekee vuokratyöfirmalle muuttoalan töitä. Henkilö C ilmoittaa tekstiviestillä vuokratyönantajalle ne päivät ja ajat, jolloin hän on käytettävissä töihin. Aikojen ilmoittaminen ei kuitenkaan velvoita työnantajaa järjestämään töitä. Käytännössä keikkoja tulee harvakseltaan ja vuokra olisi hyvä maksaa. Niinpä henkilö C menee myös toisen vuokratyöfirman palvelukseen. Tulee kuitenkin päivä, jolloin C on ilmoittanut molemmille työnantajille olevansa käytettävissä töihin, ja jolloin molemmat firmat antavat C:lle samanaikaisen keikan. C joutuu peruuttamaan toisen työkeikoistaan. Vuokratyönantajan mukaan tämä ei saa toistua tai tulee potkut.
  • Henkilö D asuu Helsingissä. D saa edellisenä iltana työnantajalta tekstiviestin, että huominen keikka on Vantaalla. Kahden bussinvaihdon jälkeen työmatkaksi tulee tunti ja viisitoista minuuttia suuntaan. Matkalta ei saa palkkaa. Huono juttu on myös, että Helsingin bussikortilla ei pääse Vantaalle. Niinpä on ostettava seutulippu, joten matkojen yhteishinnaksi tulee lähes 8 euroa. Työnantaja ei tue matkakustannuksissa tai D ei osaa vaatia niitä. Kait matkat saa joskus takaisin työmatkavähennyksissä. Keikka itsessään kestää viisi tuntia.
  • Henkilö E on töissä rekrytointifirmassa keskisuuressa kaupungissa. Hän tuskastuu vuokratyöntekijöiden huonoon kohteluun ja kirjoittaa rekrytointifirmoista kriittisen yleisönosastokirjoituksen. Jostain kumman syystä E:n firmalta saamat keikat loppuvat siihen. Kertaakaan ei enää pyydetä keikalle. Tässä tapauksessa irtisanomissuojasta ei ole paljon hyötyä, sillä firma ei ole velvoitettu tarjoamaan keikkoja, ja siinä mielessä mitään irtisanomissuojaa ei ole.
  • Henkilö F on töissä rekrytointifirmassa ja sairastuu. TES:in mukaan sairaslomaa voi saada, jos on työskennellyt saman firman palveluksessa kuukauden. Kriteeri määräytyy kuitenkin viime kuussa tehtyjen tuntien mukaan. F:n työnantaja on kuitenkin pelannut korttinsa ”järkevästi” ja antanut työntekijöilleen vain niin vähän tunteja, että hänet on vapautettu sairaslomavastuusta.

Rekrytointiala perustuu joustoon. Yritys tarvitsee henkilökuntaa lyhyellä varoitusajalla tai vain pienen aikaa vuodesta. Sanotaan, että myös työntekijä on joustavassa asemassa. Mihin tämä jousto sitten perustuu? Miten taata, että asiakasyritys saa tarvitsemansa tekijät haluamaansa aikaan?

Rekrytointifirmat etsivät jatkuvasti uutta työvoimaa. Tämä ei silti tarkoita, että töitä löytyisi. Näin saadaan nimittäin aikaan tavoiteltu jousto, tuo nykypäivän hoetuin mantra. Jousto ei koskaan ole molemminpuolista. Mikäli töitä on enemmän kuin tekijöitä, yritykset joustavat. Jos taas työntekijöitä riittää, mutta töitä ei, joutuu työntekijä joustamaan. On helppo sanoa, että mitään vuoroa ei ole pakko ottaa vastaan. Jos töitä ole vähään aikaan kuulunut, työ kuin työ kyllä kelpaa. Rekrytointifirmojen voi olla vaikea löytää työntekijöitä sairaslomasijaisuuksiin muutaman tunnin varoitusajalla. Tilannetta helpottaa huomattavasti, jos yrityksellä on listoillaan muutamatyöntekijä, jotka eivät ole tehneet vähään aikaan lainkaan töitä.

Mikäli markkinatilanne on suotuisa, on mahdollista löytää hyvä työpaikka rekrytointialalta. Eikö työlainsäädännön tarkoitus ole kuitenkin suojella työntekijää tietyiltä uhilta ilman, että luotamme markkinoiden toimintaan?

Antti Alaja

Hyödyllinen sivusto vuokratyötä tekeville: http://www.vuokratyo.org

Mainokset

Avainsanat: , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: